Suomen budjetti 2027: 92,5 miljardia euroa ja 12,4 miljardin alijäämä

Hallitus pääsi 1. syyskuuta 2026 sopuun vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Budjetin loppusumma on noin 92,5 miljardia euroa ja alijäämä 12,4 miljardia euroa. Kyseessä oli vaalikauden viimeinen budjettiriihi, ja se saatiin päätökseen yhdessä päivässä. Tässä artikkelissa käymme läpi budjetin keskeiset luvut ja päätökset selkokielellä.

Budjetin keskeiset luvut

Vuoden 2027 talousarvioesityksen loppusumma on noin 92,5 miljardia euroa, mikä on noin 0,8 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2026 budjetoitu summa. Alijäämä on 12,4 miljardia euroa – noin 0,9 miljardia pienempi kuin vuonna 2026. Alijäämä siis hieman kaventuu, mutta pysyy suurena.

Valtionvelan korkomenot nousevat: niiden arvioidaan olevan noin 4,4 miljardia euroa vuonna 2027, mikä on noin 1,2 miljardia enemmän kuin kuluvana vuonna. Julkinen velka on noin 90 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja Suomi on edelleen EU:n liiallisen alijäämän menettelyn piirissä.

Verot: yhteisövero laskee, ansiotuloveroa kevennetään

Aiemmin sovitut veromuutokset etenevät. Yhteisövero laskee 20 prosentista 18 prosenttiin, minkä tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella investointeja. Ansiotuloverotusta kevennetään: pieni- ja keskituloisten tuloveroa alennetaan yhteensä noin 230 miljoonalla eurolla.

Hallituksen viesti oli, että painopiste on kasvussa ja työllisyydessä. Yritysverotuksen keventämisellä pyritään tukemaan investointeja ja sitä kautta työpaikkojen syntyä – teema, joka liittyy suoraan Suomen korkeaan työttömyyteen.

Säästöt ja leikkaukset

Budjetti sisältää noin miljardi euroa lisäsäästöjä. Aiemmin päätetty säästöohjelma jatkuu, ja kokonaisuutena aiemmin sovitut menoleikkaukset ovat suuruudeltaan noin 4,8 miljardia euroa. Säästöjä kohdistuu muun muassa järjestöavustuksiin, kotoutumiseen ja julkishallintoon.

Puolustukseen budjetti tuo lisäystä: puolustusmenot kasvavat aiempaa suuremmiksi Suomen Nato-velvoitteiden ja muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Näin budjetti heijastaa sekä talouden sopeutusta että turvallisuusympäristön muutosta.

Miten tämä näkyy tavallisen suomalaisen arjessa?

Pieni- ja keskituloisille veronkevennykset voivat näkyä hieman suurempana käteen jäävänä palkkana. Toisaalta säästöt esimerkiksi järjestöavustuksiin ja joihinkin palveluihin voivat vaikuttaa niiden käyttäjiin. Kokonaiskuva on tasapainoilua kasvun tukemisen ja julkisen talouden tervehdyttämisen välillä.

Yrittäjälle keskeisin yksittäinen muutos on yhteisöveron lasku 18 prosenttiin, joka keventää voitollisten yritysten verotusta. Paikallisille pienyrityksille myös yleinen talouskasvu ja kuluttajien luottamus ovat ratkaisevia – niistä riippuu, kuinka paljon asiakkaita liikkeisiin ja palveluihin riittää.