Proteiinia ilmasta ja lomia viileästä: Solein ja coolcation määrittävät Suomen syksyä 2026

Kun vuoden 2026 kolmatta neljännestä katsotaan taaksepäin, kaksi ilmiötä kertoo Suomen suunnasta enemmän kuin moni budjettirivi: proteiini, joka valmistetaan ilmasta ja sähköstä, ja lomamatkat, joita tullaan viettämään viileään. Vantaalainen Solar Foods etenee kohti lopullista investointipäätöstä Lappeenrannan suurtehtaasta, joka nostaisi Solein-proteiinin tuotannon 160 tonnista 6 400 tonniin vuodessa – ja samaan aikaan Visit Finlandin tilastot näyttävät, että coolcation-ilmiö on nostanut ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa kaikkien aikojen ennätykseen. Ilmiöitä yhdistää sama juurisyy: ilmasto- ja teknologiamurros, jossa Suomen viileys, tila ja puhdas sähkö muuttuvat kilpailueduiksi. Kokosimme tähän artikkeliin molempien trendien tilanteen, luvut ja merkityksen suomalaisyrityksille.

Mikä Solein on – ja miksi siitä puhutaan?

Solein on suomalaisen Solar Foodsin kehittämä proteiinijauhe, joka valmistetaan kaasufermentaatiolla: Suomen luonnosta löydettyä mikrobia kasvatetaan bioreaktorissa, jossa sen ravintona ovat ilmasta talteen otettu hiilidioksidi ja sähköllä vedestä tuotettu vety. Lopputuloksena on ravinteikas, rautaa ja B-vitamiineja sisältävä proteiiniraaka-aine, jolla voidaan korvata maitoa, kananmunaa ja lihaa esimerkiksi juomissa, patukoissa, pastassa ja jäätelössä. Mullistavaa on se, mitä tuotanto ei tarvitse: ei peltoa, ei tuotantoeläimiä eikä edes suotuisaa ilmastoa – vain sähköä, vettä ja ilmaa. Siksi Soleinia on pidetty yhtenä lupaavimmista vastauksista maailman ruokajärjestelmän ilmasto- ja maankäyttöongelmiin, ja siksi pieni suomalaisyhtiö on saanut poikkeuksellisen paljon kansainvälistä huomiota.

Solar Foodsin vuosi 2026: Lappeenranta, rahoitus ja patentit

Kuluva vuosi on yhtiölle ratkaiseva. Solar Foodsin ensimmäinen tehdas, Vantaan Vehkalassa vuonna 2024 käynnistynyt Factory 01, tuottaa Soleinia noin 160 tonnia vuodessa Yhdysvaltojen, Singaporen ja Japanin markkinoille. Seuraava askel on moninkertaisesti suurempi: yhtiö valitsi joulukuussa Lappeenrannan Selkäharjun tulevan Factory 02 -suurtehtaansa sijaintipaikaksi, ja laitoksen kapasiteetiksi on suunniteltu 6 400 tonnia vuodessa eli nelikymmenkertaisesti nykyinen. Lopullinen investointipäätös on määrä tehdä vuoden 2026 aikana, ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2028 lopussa, ja hankkeen arvioidaan työllistävän suoraan ja välillisesti jopa 900 henkilötyövuoden verran. Business Finland teki kesäkuussa suuren rahoituspäätöksen hankkeen tueksi, ja yhtiö on neuvotellut lisäksi valtiontuesta. Huhtikuussa Solar Foods sai Yhdysvalloissa patentin Soleinin tuotantoprosessille – suoja on jo ennestään voimassa muun muassa Euroopassa, Kanadassa, Australiassa ja Kiinassa – ja yhtiö on solminut aiesopimuksia tulevasta tuotannosta kansainvälisten elintarvikebrändien kanssa.

Miksi juuri Lappeenranta? Sama logiikka kuin Googlella

Tehdaspaikan valinnassa toistuu tuttu kaava: Selkäharjun tontti tarjoaa yhtiön mukaan poikkeukselliset sähkönsyöttömahdollisuudet kantaverkon läheisyydessä sekä mahdollisuuden kytkeä tuotannon hukkalämpö kaupungin kaukolämpöverkkoon. Kyse on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisesta laitoksesta, jossa vihreän vedyn tuotanto ja elintarviketeknologia yhdistyvät teollisessa mittakaavassa – juuri sellaisesta energiaintensiivisestä tulevaisuuden teollisuudesta, jota Suomeen on toivottu puhtaan ja edullisen sähkön perässä. Logiikka on sama, joka toi Googlen 13 miljardin datakeskusinvestoinnit Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle: sähköstä on tulossa Suomen tärkein sijaintitekijä, ja kunnat, joilla on verkkokapasiteettia ja kaavoitettua teollisuusmaata, ovat vahvoilla.

Coolcation: helteiden kesä vahvisti trendin

Samaan aikaan toinen ilmiö tuo Suomeen ihmisiä sen sijaan, että veisi tuotteita maailmalle. Coolcation tarkoittaa lomamatkailua, jossa kohde valitaan viileyden ja väljyyden perusteella – vastakohtana Etelä-Euroopan helteille ja ruuhkille. Visit Finlandin mukaan trendi on vahvistunut selvästi, ja kulunut kesä alleviivasi syyn: kun Keski- ja Etelä-Eurooppa korventuivat jälleen ennätyshelteissä, Suomen viileä kesä, luonto, tila ja turvallisuus nousivat matkailijoiden palautteissa valttikorteiksi. Taustoitimme ilmiön perusteet jo aiemmin coolcation-artikkelissamme – nyt trendin vaikutus näkyy täysimääräisesti tilastoissa.

Matkailun luvut: ennätysvuodesta jatkokasvuun

Viime vuonna ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä nousivat kaikkien aikojen ennätykseen, 7,2 miljoonaan, ja kasvua kertyi 12 prosenttia – kun Euroopassa keskimäärin jäätiin kolmeen prosenttiin. Ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa noin 3,7 miljardia euroa. Kasvu on jatkunut tänä vuonna maltillisempana mutta laadukkaana: tammi–kesäkuussa ulkomaisia yöpymisiä kertyi 3,4 miljoonaa eli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän, ja kesäkuussa Lapin ulkomaiset yöpymiset kasvoivat peräti 20 prosenttia. Heinäkuussa koko maan ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät kolme prosenttia, ja vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki Oulu erottui 22 prosentin kasvulla – kaupungin majoituskapasiteetti on ollut suurten tapahtumien aikaan äärirajoilla. Huomionarvoista on kasvun rakenne: matkailun kasvu on tullut kahtena viime vuonna kokonaan ulkomaisista matkailijoista kotimaan matkailun hieman supistuessa, ja Visit Finland korostaa kasvun perustuvan yhä selvemmin arvoon volyymin sijaan – Suomi on noussut myös Pohjoismaiden johtavaksi kongressimaaksi, ja hotellihuoneen keskihinta koko maassa oli heinäkuussa 117 euroa.

Miten iso bisnes proteiinista voi tulla?

Solar Foodsin johto on hahmotellut mittakaavaa esimerkillä: pelkästään Yhdysvaltain heraproteiinimarkkinan arvoksi on arvioitu kymmenen miljardia dollaria, ja jo parin prosentin siivu siitä tarkoittaisi Soleinille satojen miljoonien liiketoimintaa. Yhtiö on puhunut julkisesti jopa kahdeksan tehtaan tarpeesta ja suunnittelee Lappeenrannan laitoksen pohjalta kansainvälistä tuotantoverkostoa. Kysyntää vauhdittaa urheiluravinteiden ja proteiinituotteiden globaali kasvu samaan aikaan, kun perinteisen proteiinintuotannon ympäristöpaineet ja maailman heraproteiinipula kasvavat. Suomelle onnistuminen tarkoittaisi kokonaan uuden vientialan syntyä: korkean jalostusarvon elintarviketeknologiaa, joka nojaa kotimaiseen sähköön ja osaamiseen – ja jonka kotipesä olisi Etelä-Karjalassa.

Mikä ilmiöitä yhdistää?

Päällisin puolin proteiinitehdas ja lomatrendi eivät liity toisiinsa, mutta molempien ytimessä on sama käänne: ilmastonmuutos ja energiamurros muuttavat Suomen perinteiset "haitat" eduiksi. Viileys, joka ennen piti turistit etelässä, vetää heidät nyt pohjoiseen – ja sama viileys leikkaa datakeskusten ja teollisuuden jäähdytyskuluja, samalla kun merivesi jäähdyttää Haminan palvelimia. Syrjäinen sijainti ja harva asutus tarkoittavat tilaa, hiljaisuutta ja vapaita tontteja kantaverkon varrella. Runsas päästötön sähkö tekee Suomesta houkuttelevan sekä bittien että proteiinin valmistukselle. Kansainväliset trendit suosivat nyt pohjoisia kohteita niin investoinneissa kuin matkailussakin, ja Suomen kilpailuetu on rakenteellinen: sitä ei voi kopioida markkinointibudjetilla.

Mitä trendit tarkoittavat suomalaisyrityksille?

Matkailu- ja palveluyrityksille viesti on suora: kansainvälinen asiakas on kasvun lähde, joten englanninkielinen näkyvyys, verkossa toimiva varaaminen ja kestävyydestä viestiminen kannattaa laittaa kuntoon ennen talvisesonkia. Ympärivuotisuus paranee – Lapin kesä ja kevään välisesongit kasvavat – joten sesongin ulkopuolinen tarjonta, aukiolot ja paketointi ovat entistä arvokkaampia. Teollisuudelle ja rakentajille Lappeenrannan tehdashanke tarkoittaa toteutuessaan satojen henkilötyövuosien urakoita ja alihankintaa vetyklusterin ympärille, samaan tapaan kuin datakeskustyömaat pohjoisempana. Ja jokaiselle paikalliselle yritykselle kasvava kansainvälinen liikenne tarkoittaa uusia asiakkaita, jotka etsivät palveluita verkosta: pidä yrityksesi tiedot ajan tasalla ja näkyvillä – Lappeenrannan ja koko maan palvelut löytyvät Lokalin kaupunkihausta.

Missä Soleinia voi jo maistaa?

Kuluttajalle Solein ei vielä näy suomalaisen kaupan hyllyllä, sillä myynti painottuu markkinoille, joilla tarvittavat elintarvikeluvat ovat kunnossa – Singapore hyväksyi Soleinin elintarvikekäyttöön ensimmäisenä maailmassa jo vuonna 2022, ja sittemmin tuotetta on viety myös Yhdysvaltain ja Japanin markkinoille, joissa sitä on käytetty muun muassa suklaissa, jäätelössä, nuudeleissa ja proteiinipatukoissa. Euroopassa myynnin aloittaminen edellyttää EU:n uuselintarvikemenettelyn läpäisemistä, ja lupaprosessit ovatkin yhtiön itsensä nimeämiä hankkeen keskeisiä riskejä. Kotimainen kuluttaja pääsee siis todennäköisesti maistamaan ilmasta tehtyä proteiinia vasta lähivuosina – mutta valmistus tapahtuu jo nyt Suomessa, ja Lappeenrannan tehtaan myötä Suomesta tulisi alan kiistaton keskus.

Riskit ja avoimet kysymykset

Kumpikaan tarina ei ole valmis. Solar Foodsin hankkeeseen liittyy yhtiön ja rahoittajien itsensäkin mukaan merkittäviä riskejä: uuselintarvikeluvat ovat keskeisillä markkinoilla vielä osin kesken, kaupallistaminen on alkuvaiheessa ja miljardiluokan markkinoille pääsy vaatii sitovia asiakassopimuksia aiesopimusten jatkoksi. Matkailussa kasvun kääntöpuolia ovat pääkaupunkiseudun kesäkuun notkahdus, kotimaan matkailun hiipuminen sekä kapasiteetin ja työvoiman riittävyys kasvukohteissa, kuten kulttuuripääkaupunkivuottaan elävässä Oulussa. Molempien trendien suunta on kuitenkin harvinaisen selvä – ja molemmissa Suomi pelaa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kotikenttäedulla. Seuraamme sekä Lappeenrannan investointipäätöksen etenemistä että syys- ja talvikauden matkailulukuja, ja päivitämme aiheita merkittävien käänteiden kohdalla.