Googlen miljardit liikkuvat: näin datakeskusbuumi muuttaa Kajaanin, Vaalan, Muhoksen ja Haminan arkea

Kun Google syyskuun alussa kertoi vähintään 13 miljardin euron investoinneistaan Suomeen, otsikot keskittyivät ymmärrettävästi miljardeihin ja tekoälyyn. Nyt katse kääntyy sinne, missä rahat konkretisoituvat: Kajaaniin, Vaalaan, Muhokselle ja Haminaan. Rakennusvaiheen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu yli 37 000 henkilötyövuotta ja suoria pysyviä työpaikkoja noin 1 200 – ja niiden ympärille syntyy kysyntää, joka osuu juuri paikallisiin yrityksiin majoittajista lounasravintoloihin ja sähköurakoitsijoista kiinteistöhuoltoon. Kokosimme tähän artikkeliin, mitä alkava datakeskusbuumi tarkoittaa sijaintipaikkakuntien arjelle ja taloudelle – ja ennen kaikkea, miten paikallinen yritys pääsee hyötyyn konkreettisesti kiinni.

Miksi juuri nämä neljä paikkakuntaa?

Sijaintivalinnan taustat ovat paljastuneet jälkikäteen varsin mielenkiintoisiksi: Googlen edustajat kiersivät Suomea täysin nimettöminä jo syksyllä 2023 ja esittivät kunnille hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä muun muassa kunnallisista palveluista ja työvoiman saatavuudesta – kuntapäättäjät eivät tuolloin tienneet, kenen lukuun kyselijät oikeastaan liikkuivat. Ehdolla oli alkuvaiheessa 5–10 sijaintia, joista valikoituivat Kajaani, Vaala ja Muhos; Haminassa laajennetaan jo olemassa olevaa keskusta. Pohjoisen Suomen valtteina ovat viileä ilmasto, joka vähentää jäähdytyksen tarvetta, vakaa sähköverkko sekä tilaa vaativille jättihankkeille kaavoitettavissa oleva edullinen maa. Taustoista ja sähkökysymyksistä kerroimme laajasti pääartikkelissamme – tämä juttu keskittyy paikallistalouteen.

Rakennusvaihe: vuosien työmaa ja tuhansia tekijöitä

Datakeskuksen rakentaminen on vuosien jättityömaa, joka työllistää pitkään ja laajalla rintamalla: maanrakennus, perustukset, hallit, sähkö- ja jäähdytysjärjestelmät sekä tietoliikenneyhteydet vaativat satoja ammattilaisia kerrallaan, ja yli 37 000 henkilötyövuoden arvio jakautuu usealle vuodelle ja neljälle paikkakunnalle. Kokemus Haminasta, jossa Google on toiminut jo toistakymmentä vuotta, kertoo toimintamallin: suuret työmaat tuovat paikkakunnalle aliurakoita rakennus-, sähkö- ja LVI-yrityksille sekä jatkuvaa, ennustettavaa kysyntää konevuokraamoille ja kuljetusliikkeille. Merkittävä osa vaativista erikoisurakoista menee väistämättä suurille valtakunnallisille toimijoille, mutta niidenkin aliurakkaketjuissa paikallinen osaaminen on haluttua – lähellä oleva tekijä on työmaalle aina se nopein ja joustavin.

Majoitus, ruoka ja arjen palvelut: välitön piikki

Satojen ja ajoittain tuhansien työntekijöiden virta näkyy paikkakunnilla ensimmäisenä majoituksessa ja ravintoloissa. Pitkäkestoiset työmaat tarvitsevat kalustettuja asuntoja, viikkomajoitusta ja lounaspaikkoja – Kajaanin ja Oulun seudun majoitusyrittäjille ja ravintoloille kyse on vuosien mittaisesta lisäkysynnästä. Sama koskee arjen palveluita: kauppoja, autokorjaamoita, pesuloita ja hyvinvointipalveluita. Pienillä paikkakunnilla, kuten parin tuhannen asukkaan Vaalassa ja Muhoksella, vaikutus tuntuu suhteellisesti kaikkein voimakkaimmin – ja samalla juuri ne joutuvat ratkomaan, mistä löytyy riittävästi asuntoja ja palvelukapasiteettia tulijoille.

Pysyvät työpaikat ja niiden kerrannaiset

Valmistuttuaan datakeskus työllistää suoraan sadoittain ihmisiä paikkakuntaa kohden: käyttöhenkilöstöä, teknistä kunnossapitoa, turvallisuushenkilöstöä ja kiinteistöpalveluiden ammattilaisia. Noin 1 200 suoran työpaikan päälle tulevat vielä kerrannaisvaikutukset – jokainen paikkakunnalle muuttava työntekijä perheineen tarkoittaa kunnalle uusia verotuloja ja paikallisille yrityksille uusia asiakkaita aina päiväkodista kampaamoon ja autokorjaamoon asti. Juuri tämä tekee datakeskuksista kunnille houkuttelevia: ne ankkuroituvat paikkakunnalle vuosikymmeniksi, toisin kuin suhdanneherkimmät teollisuusinvestoinnit. Kajaanissa kaupungin oma rooli onkin ollut vahva etenkin kaavoituksessa, jota vietiin eteenpäin jo ennen julkistusta.

Hukkalämpö lämmittää – ja energia ratkaisee

Datakeskusten tuottaman hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkoissa on Suomessa jo arkipäivää, ja uudet keskukset suunnitellaan alusta asti lämmön talteenotto edellä – paikkakunnille tämä voi tarkoittaa edullisempaa ja vähäpäästöisempää kaukolämpöä, kuten olemme kuvanneet vihreän teknologian katsauksessamme. Sähkön puolella Google puolestaan varmisti saantiaan poikkeuksellisen pitkällä sopimuksella Fortumin kanssa Loviisan ydinvoimalan tuotannosta tuleville vuosikymmenille. Energiaratkaisut ovat koko jättihankkeen kivijalka – ja samalla sen kriittisin yksittäinen kysymys, josta julkinen keskustelu jatkuu varmasti vielä pitkään.

Miten paikallinen yritys pääsee mukaan?

Käytännön neuvot ovat arkisia mutta toimivia. Ensinnäkin: huolehdi, että yrityksesi näkyy verkossa juuri sillä nimellä ja juuri niillä palveluilla, joita työmaiden hankkijat ja ostajat etsivät – aliurakoitsijoita ja palveluntarjoajia haetaan hakukoneista ja hakemistoista siinä missä muitakin. Toiseksi: pidä todistukset, vastuuvakuutukset ja tilaajavastuutiedot valmiina, sillä suurten rakennuttajien ketjuissa ne tarkistetaan aina. Kolmanneksi: verkostoidu – alueelliset kehitysyhtiöt ja kauppakamarit kokoavat hankintatilaisuuksia, joissa pääurakoitsijat kertovat tarpeistaan. Ja neljänneksi: mitoita kasvu kestävästi; vuosien työmaa on maraton, ei spurtti.

Kajaani ei aloita tyhjästä: LUMI näytti suunnan

Kainuun datakeskustarina ei alkanut Googlesta. Kajaanissa toimii jo eurooppalainen LUMI-supertietokone, yksi maailman tehokkaimmista, joka on tuonut kaupunkiin kansainvälistä laskentaosaamista ja näyttänyt, että pohjoinen sijainti, edullinen jäähdytys ja vakaa infrastruktuuri toimivat vaativimmassakin käytössä. Tämä referenssi tuskin jäi sijaintia etsineeltä Googlelta huomaamatta. Paikallisesti se tarkoittaa myös osaamispohjaa: alueella on jo datakeskusympäristöjä tuntevia ammattilaisia ja koulutusta, jonka päälle uusien keskusten rekrytoinnit voivat rakentaa.

Hamina näyttää pitkän kumppanuuden mallin

Haminassa Googlen ja kaupungin yhteiselo on jatkunut jo toistakymmentä vuotta, kun vanha paperitehdas sai uuden elämän datakeskuksena. Paikallisyrityksille Hamina on käytännön oppitunti: alkuvaiheen rakentamispiikin jälkeen kysyntä ei kadonnut vaan muuttui – laajennukset, kunnossapito, kiinteistöpalvelut ja henkilöstön arjen palvelut työllistävät tasaisesti vuodesta toiseen. Sama kaari on nyt odotettavissa pohjoisessa: ensin rakentamisen ryntäys, sitten pitkä ja ennustettava kumppanuusvaihe, jossa paikkansa lunastaneet yritykset pitävät asiakkuutensa.

Asuminen ja palvelut: kuntien kotiläksyt

Tuhansien työntekijöiden tulo testaa pienten paikkakuntien kapasiteetin. Vuokra-asunnoista on jo nyt niukkuutta monella seudulla, ja työmaiden väki tarvitsee katon pään päälle heti – tämä avaa mahdollisuuksia niin asuntosijoittajille kuin kalustettujen asuntojen tarjoajille, mutta vaatii kunnilta ripeää kaavoitusta ja rakennuslupia. Myös koulut, varhaiskasvatus ja terveyspalvelut mitoitetaan uudelleen, jos pysyvä väki kasvaa. Kajaanin aktiivinen ote kaavoituksessa kertoo, että kunnissa tämä on ymmärretty: valmistelu alkoi jo ennen kuin investoinnista tiedettiin julkisesti.

Kuntataloudelle pysyvä tulovirta

Datakeskukset ovat isäntäkunnilleen myös suoraa taloutta: suuret laitosinvestoinnit kasvattavat kiinteistöverotuloja pysyvästi, ja yhteisöveroa sekä työntekijöiden kunnallisveroa kertyy toiminnan vakiintuessa. Pienelle kunnalle, kuten Vaalalle, jo yhdenkin jättilaitoksen verovaikutus voi olla koko talousarvion mittakaavassa suorastaan käänteentekevä – se rahoittaa pysyvästi palveluita, joista hyötyvät aivan kaikki kuntalaiset. Juuri tämä yhtälö selittää, miksi kunnat kilpailevat datakeskuksista tosissaan ja miksi kaavoitukseen ja infraan ollaan valmiita panostamaan etupainotteisesti.

Mitä työmaat ja keskukset ostavat?

Konkretia auttaa hahmottamaan mahdollisuudet. Rakennusvaihe ostaa maanrakennusta, betonia ja elementtejä, sähkö- ja automaatiourakointia, LVI- ja jäähdytysasennuksia, telineitä ja konevuokrausta, kuljetuksia, työmaaruokailua, vartiointia ja siivousta. Käyttövaihe ostaa kiinteistönhuoltoa, kunnossapitoa, turvallisuuspalveluita, jätehuoltoa ja lukemattomia arjen palveluita henkilöstölle. Lista on käytännössä kattava läpileikkaus koko paikallisesta palveluelinkeinosta – juuri siksi investoinnin vaikutus leviää niin laajalle, ja juuri siksi oman yrityksen kannattaa olla helposti löydettävissä sillä hetkellä, kun hankkija etsii tekijää läheltä.

Yrittäjän syksyn tehtävälista

Mitä pohjoisen yrittäjän kannattaa tehdä juuri nyt? Ensiksi: varmista, että yrityksesi löytyy verkosta oikeilla tiedoilla ja palveluilla – hakukoneista ja hakemistoista, myös Lokalin kaupunkisivuilta. Toiseksi: laita tilaajavastuuasiat, vakuutustodistukset ja referenssit valmiiksi yhdeksi paketiksi, jonka voi lähettää tunnissa, kun pääurakoitsija kysyy. Kolmanneksi: ilmoittaudu alueesi kehitysyhtiön ja kauppakamarin postituslistoille, joilla hankintainfoista kerrotaan ensimmäisenä. Ja neljänneksi: mieti jo nyt, miten palvelisit myös käyttövaihetta – se asiakkuus kestää pisimpään.

Riskit ja realismi

Datakeskusbuumiin kannattaa suhtautua innostuneen realistisesti ja molemmat puolet tuntien. Rakennusvaiheen kysyntäpiikki tasaantuu aikanaan, eivätkä kaikki arviot aina toteudu täysimääräisinä – henkilötyövuosiarviot ovat arvioita. Paikkakunnille voi syntyä myös kasvukipuja: vuokrien nousua, työvoimakilpailua ja palveluiden ruuhkautumista. Viisas yrittäjä hyötyy noususta velkaantumatta sen varaan ja rakentaa asiakaskuntaa, joka kantaa myös työmaiden jälkeen. Kokonaiskuva on silti harvinaisen myönteinen: pohjoiseen Suomeen virtaa investointeja, jotka tuovat tekemistä vuosiksi.