Googlen 13 miljardin investointi Suomeen: mihin rahat menevät ja riittääkö sähkö?

Teknologiajätti Google ilmoitti keskiviikkona 9. syyskuuta investoivansa Suomeen noin 13 miljardia euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Kyseessä on yhtiön suurin yksittäinen investointi Euroopassa ja samalla suurin yksittäinen investointi Suomen historiassa. Paketti sisältää Haminan datakeskuksen laajennuksen, kolme kokonaan uutta datakeskusta Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle sekä mittavia energiahankintoja – mukaan lukien pitkän sähkösopimuksen Loviisan ydinvoimalan tuotannosta. Samalla ilmoitus on kiihdyttänyt keskustelua siitä, kestääkö Suomen sähköverkko datakeskusbuumin ja mitä se tarkoittaa kuluttajien sähkölaskulle. Kokosimme tähän artikkeliin sen, mitä investoinnista tiedetään nyt.

Mitä Google ilmoitti 9. syyskuuta?

Googlen globaali investointijohtaja Ruth Porat kertoi Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että yhtiö käyttää noin 13 miljardia euroa Suomeen vuosina 2026–2028. Rahat kohdistuvat tekoälyinfrastruktuuriin eli datakeskuksiin, puhtaan energian hankkeisiin ja yhtiön Suomen-toiminnan laajentamiseen. Taustalla on Googlen palveluiden – erityisesti Gemini-tekoälyn – nopeasti kasvava laskentatarve. Konkreettisesti paketti tarkoittaa neljää asiaa: Haminan nykyisen datakeskuksen laajentamista, uusia datakeskuksia Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle, päästöttömän sähkön hankintaa sekä panostuksia paikallisyhteisöihin ja osaamiseen. Tiedotustilaisuuteen osallistui myös pääministeri Petteri Orpo, joka kuvasi investointia merkittäväksi työllisyyden ja verotulojen kannalta ja arvioi, että datakeskusten työllisyysvaikutus aliarvioidaan suomalaisessa julkisessa keskustelussa.

Miksi juuri Kajaani, Vaala ja Muhos?

Uusien datakeskusten sijoituspaikat eivät ole sattumaa. Google on kertonut valinneensa paikkakunnat alueilta, joilla sähköverkossa on jo valmiiksi kapasiteettia ja lähellä on runsaasti päästötöntä sähköntuotantoa – Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti vesi- ja tuulivoimaa. Tavoitteena on, ettei uusi kulutus lisää painetta Etelä-Suomen jo valmiiksi kuormittuneessa kantaverkossa. Pienille paikkakunnille hanke on poikkeuksellinen: rakennusvaihe tuo vuosiksi töitä ja majoitus-, ravintola- ja palvelukysyntää, ja valmiit keskukset kiinteistöverotuloja, joiden merkitys muutaman tuhannen asukkaan kunnalle on suuri. Haminassa Google on toiminut jo pitkään – yhtiö osti Summan entisen paperitehtaan vuonna 2009 ja avasi merivesijäähdytystä hyödyntävän datakeskuksen 2011 – ja kaupunki on ottanut laajennusuutisen vastaan odotetusti tyytyväisenä.

Työpaikat: kuinka suuresta vaikutuksesta puhutaan?

Työllisyysarviot ovat herättäneet huomiota. Rakennusvaiheen työllistäväksi vaikutukseksi on esitetty jopa noin 37 000 työpaikkaa hankkeiden aikana, ja valmistumisen jälkeen puhutaan noin 7 000 työpaikan vuosittaisesta vaikutuksesta, kun mukaan lasketaan datakeskusten oma henkilöstö, kunnossapito ja välilliset työpaikat. Julkisuudessa on liikkunut myös maltillisempia, noin 16 000 henkilötyövuoden arvioita – haarukka selittyy sillä, lasketaanko mukaan vain suorat rakennustyöt vai myös alihankintaketjut ja palvelut. Selvää on, että kyse on poikkeuksellisen suuresta työllisyyssysäyksestä maassa, jonka työttömyysaste on ollut euroalueen korkeimpia – ja että vaikutus jakautuu harvinaisen laajalle, sillä työmaat sijaitsevat Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla eivätkä pääkaupunkiseudulla. Google käynnistää lisäksi Haminassa yhdessä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMIn kanssa koulutusohjelman, jonka tavoitteena on kouluttaa jopa sata paikallista opiskelijaa datakeskusalan tehtäviin vuodessa.

Sähkö: Loviisan ydinvoimasopimus ja "tuo oma energiasi" -periaate

Investoinnin kiinnostavin yksityiskohta liittyy energiaan. Google kertoi ostaneensa noin puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta 22 vuoden sopimuksella – poikkeuksellisen pitkä sitoumus, joka tuo Fortumille ennustettavaa tuloa ja Googlelle päästötöntä perusvoimaa. Yhtiö kuvaa energialinjaansa periaatteella "bring your own power": datakeskusten tulija ei vain kuluta olemassa olevaa sähköä, vaan tuo markkinoille uutta tuotantoa ja joustoa esimerkiksi pitkillä ostosopimuksilla, jotka mahdollistavat uusien voimaloiden rakentamisen. Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo on rauhoitellut huolta sähkön riittävyydestä huomauttamalla, että datakeskuksen kulutus kasvaa tyypillisesti kymmenien megawattien portain vuosien kuluessa, jolloin tuotantoa ehditään lisätä samaan tahtiin.

Mihin datakeskus oikeastaan tarvitsee näin paljon sähköä?

Datakeskus on käytännössä valtava palvelinsali, jossa kymmenet tuhannet tietokoneet käsittelevät ja tallentavat internetin palveluiden dataa – hakuja, sähköposteja, videoita ja yhä enemmän tekoälymallien laskentaa. Tekoäly on muuttanut yhtälöä merkittävästi: suurten kielimallien opettaminen ja käyttö vaatii moninkertaisesti laskentatehoa perinteisiin verkkopalveluihin verrattuna, ja jokainen watti laskentaa tuottaa lämpöä, joka on jäähdytettävä pois. Siksi sijainti Suomessa on Googlelle etu kahdesta suunnasta: viileä ilmasto ja kylmä vesi leikkaavat jäähdytyksen energiantarvetta, ja pohjoinen sähkö on eurooppalaisittain edullista ja vähäpäästöistä. Suurimmat yksittäiset datakeskukset voivat täydessä laajuudessaan käyttää useiden satojen megawattien tehoa – kokoluokka, joka vastaa keskisuuren suomalaisen kaupungin kulutusta ja selittää, miksi sähkökysymys hallitsee keskustelua.

Riittääkö sähkö – mitä Fingrid ja kriitikot sanovat?

Keskustelu sähköstä ei silti ole tuulesta temmattua. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on kertonut saaneensa datakeskushankkeilta verkkoliityntäkyselyitä yhteensä yli 50 000 megawatin edestä – yli kolme kertaa Suomen nykyisen huippukulutuksen verran, joka on noin 15 000 megawattia. Fingridin arvion mukaan kyselyistä toteutunee vain noin kymmenesosa, mutta sekin tarkoittaisi noin 5 000 megawatin lisäystä eli kolmasosaa nykyisestä huippukulutuksesta. Etelä-Suomen kantaverkko alkaa olla täynnä, koska tuotanto keskittyy länsirannikolle ja pohjoiseen mutta kulutus etelään – pahimmillaan Suomi voi jakautua eri sähkönhinta-alueisiin, jos siirtoyhteydet eivät riitä. Fingridiltä on myös arvioitu, että sähkön hinta voi nousta, jos suuri osa suunnitelluista hankkeista toteutuu. Oppositiosta muun muassa SDP:n kansanedustajat ovat vaatineet selvyyttä siihen, miten datakeskusbuumin vaikutukset kuluttajahintoihin hallitaan. Toisaalta energia-ala ja useat tutkijat muistuttavat, että Suomessa on Euroopan mittakaavassa hyvät edellytykset lisätä päästötöntä tuotantoa, hallitus tavoittelee sähköntuotannon kaksinkertaistamista ensi vuosikymmenellä, ja joustavasti ajettavat datakeskukset voivat jopa tasapainottaa tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelua. Sähkömarkkinalain uudistus antaa Fingridille jatkossa myös paremmat työkalut asettaa verkkoliityntöjä tärkeysjärjestykseen.

Hamina näytti mallin: paperitehtaasta tekoälyn kivijalaksi

Haminan tarina selittää, miksi Google uskaltaa panostaa Suomeen näin suurella summalla. Kun Stora Enson Summan paperitehdas suljettiin finanssikriisin kynnyksellä, Google osti kiinteistön vuonna 2009 ja muunsi sen datakeskukseksi, joka avattiin 2011. Keskus tunnetaan maailmalla erityisesti merivesijäähdytyksestään: Suomenlahden kylmä vesi jäähdyttää palvelimet murto-osalla perinteisen jäähdytyksen energiankulutuksesta, ja konsepti on toiminut Googlen ympäristöratkaisujen näyteikkunana. Viidessätoista vuodessa Haminasta on kasvanut yksi yhtiön eurooppalaisen infrastruktuurin kulmakivistä, ja kaupungille Google on merkinnyt satojen miljoonien investointeja jo ennen uutta pakettia. Suomen valtteja ovat viileä ilmasto, vakaa sähköverkko, runsas päästötön tuotanto, luotettava hallinto ja hyvät tietoliikenneyhteydet – yhdistelmä, jota kilpailijamaista löytyy harvoin samassa paketissa.

Mitä Google lupaa paikallisyhteisöille?

Datakeskuspaketin kylkeen Google on luvannut paikallisia ympäristö- ja virkistyshankkeita: yhtiö rahoittaa metsien ja kosteikkojen ennallistamista datakeskusalueiden läheisyydessä sekä rakentaa kaikille avoimia virkistysreittejä, julkisia saunoja ja kalastuslaitureita. Lupaukset ovat osa laajempaa pyrkimystä pitää paikallinen hyväksyntä korkealla – datakeskuksia kohtaan esitetty kritiikki on kasvanut sekä Suomessa että maailmalla, vaikka hankkeiden määrä ei ole hiipunut. Suomessa on samaan aikaan vireillä useita muitakin suurhankkeita: Lahteen rakennetaan datakeskusta, jonka yhdeksi käyttäjäksi tulee Tiktok, ja Forssaan suunnitellaan Suomen suurinta datakeskusta.

Aikataulu: mitä tapahtuu seuraavaksi?

Investointi jakautuu vuosille 2026–2028. Ensimmäisenä liikkeelle lähtevät Haminan laajennus ja uusien paikkakuntien luvitus- ja maanrakennusvaiheet; varsinainen rakentaminen Kajaanissa, Vaalassa ja Muhoksella painottuu tuleville vuosille. Datakeskusten sähkönkulutus kasvaa asteittain käyttöönoton jälkeen – juuri tämä porrastus on Fingridin mukaan olennainen ero esimerkiksi suurteollisuuden kertaliityntöihin ja antaa aikaa vahvistaa verkkoa. Samaan aikaan Fingrid rakentaa uusia voimajohtoja pohjois–etelä-suunnan siirtokapasiteetin kasvattamiseksi, ja hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen sähköntuotanto ensi vuosikymmenen aikana. Seurattavia kysymyksiä ovat lähikuukausina ainakin uusien voimalahankkeiden ostosopimukset, kuntien lupaprosessien eteneminen ja se, millaisia ehtoja sähkömarkkinalain uudistus tuo verkkoliityntöjen tärkeysjärjestykseen.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille ja yrityksille?

Lyhyellä aikavälillä investointi näkyy rakentamisena: kolmen uuden datakeskuksen ja Haminan laajennuksen työmaat tarvitsevat rakennusliikkeitä, sähkö- ja LVI-urakoitsijoita, maanrakentajia, kuljetuksia, majoitusta ja ruokapalveluita – erityisesti Kainuussa ja Oulun seudulla paikallisten yritysten kannattaa seurata hankintoja aktiivisesti. Pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa on, toteutuuko lupaus uudesta energiantuotannosta kulutuksen tahdissa: jos toteutuu, Suomi vahvistaa asemaansa eurooppalaisen tekoälyinfrastruktuurin keskuksena ilman kohtuutonta painetta kuluttajien sähkölaskuun. Sähkön hintakehitystä ja omaa kulutustaan kannattaa joka tapauksessa seurata – käytännön ohjeet löydät artikkelistamme pörssisähkön ajoittamisesta. Paikalliset sähkö- ja rakennusalan yritykset eri puolilla Suomea löydät Lokalin kaupunkihausta.