Ensimmäiset F-35:t Suomeen – Stubb nimesi koneen Sisuksi, ja hallitus sai eduskunnan luottamuksen

Harvoin yhteen ja samaan syysviikkoon mahtuu näin paljon suomalaista turvallisuuspolitiikkaa. Torstaina 2. lokakuuta Suomen ensimmäiset F-35-hävittäjät otettiin juhlallisesti vastaan Lapin lennostossa Rovaniemellä, ja presidentti Alexander Stubb antoi ensimmäiselle Suomen koneelle nimen "Sisu". Samana päivänä eduskunnassa äänestettiin hallituksen ja puolustusministeri Antti Häkkäsen luottamuksesta – molemmat saivat eduskunnan luottamuksen. Kokosimme tähän artikkeliin, mitä hävittäjähankinnan historiallinen virstanpylväs tarkoittaa käytännössä, mistä eduskunnan luottamusäänestyksissä tarkalleen oli kyse ja mitä molemmat osapuolet asiasta perusteluineen sanoivat.

Sisu laskeutui Rovaniemelle

Lapin lennoston juhlavassa seremoniassa esiteltiin Suomeen saapuneet kaksi ensimmäistä F-35A Lightning II -monitoimihävittäjää. Presidentti Stubb kastoi ensimmäisen koneen nimellä Sisu – sana, jolle ei ole suoraa käännöstä millään kielellä mutta joka kuvaa suomalaista periksiantamattomuutta vastoinkäymisten edessä. Nimi on symbolisesti painava ja harkittu valinta kalustolle, jonka tehtävänä on puolustaa koko maata ja sen ilmatilaa. Juhlatilaisuudessa olivat läsnä puolustushallinnon ylin johto ja ilmavoimien komentajisto, ja ensimmäinen Suomen kone nousi tilaisuuden päätteeksi myös lyhyelle näytöslennolle.

Mitä Suomi on hankkimassa?

Suomi on tilannut yhteensä 64 kappaletta F-35-hävittäjiä, ja hankinnan kokonaisarvo on noin 10 miljardia euroa sisältäen itse koneet, niiden aseistuksen sekä mittavan lentokenttärakentamisen. Kyseessä on Suomen historian suurimpia yksittäisiä puolustushankintoja, ja sen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Uudet koneet korvaavat vaiheittain ikääntyvät Hornet-hävittäjät, ja koko konekaluston vaihdon on määrä valmistua suunnitelmien mukaan 2030-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisten koneiden odotetaan olevan varsinaisissa ilmapuolustustehtävissä noin vuoden kuluessa, ja lisää koneita saapuu Suomeen tasaiseen tahtiin koko tulevan vuoden ajan.

Miksi F-35 on iso harppaus?

F-35 edustaa niin sanottua viidennen sukupolven hävittäjäteknologiaa: kone kykenee väistämään tutkahavaintoja, tunnistamaan uhkia pitkälti itsenäisesti ja jakamaan reaaliaikaista tilannekuvaa muille koneille sekä johtoportaille. Julkisuudessa on nostettu esiin myös koneen kyky havaita pieniä, matalalla lentäviä lennokkeja – ominaisuus, jonka merkitys on korostunut Euroopan viimeaikaisten lennokkihavaintojen myötä. Presidentti Stubb kevensi juhlatilaisuuden tunnelmaa kertomalla Yhdysvaltain presidentin aiemmin kehuneen koneita hänelle ja sanoneen niiden lentävän napin painalluksella käytännössä itsestään. Lapin lennoston strateginen rooli kasvaa entisestään, kun pohjoisen ilmatilan valvonta ja puolustus saavat käyttöönsä alan uusimman teknologian.

Samana päivänä: kaksi luottamusäänestystä

Eduskunnassa perjantai-iltapäivään venyneessä välikysymyskäsittelyssä äänestettiin kaikkiaan kahdesta erillisestä epäluottamusesityksestä. SDP esitti epäluottamusta koko Orpon hallitukselle, ja vihreät esittivät vasemmistoliiton tukemana epäluottamusta erikseen puolustusministeri Häkkäselle. Hallitus sai luottamuksen äänin 93–62 ja Häkkänen äänin 114–61. Hallitus siis jatkaa työtään normaalisti, ja puolustusministeri jatkaa tehtävässään jopa hallituksen lukemia selvemmin numeroin – Häkkäsen kohdalla huomionarvoista oli, että osa opposition kansanedustajista äänesti ministerin luottamuksen puolesta tai jätti kokonaan äänestämättä epäluottamuksen puolesta.

Mistä kiista syntyi?

Koko kiistan ytimessä oli Häkkäsen syyskuinen virkamatka Israeliin, jossa hän tapasi Israelin puolustusministerin Israel Katzin. Matkan aiheena oli Suomen hankkima David's Sling -ilmatorjuntajärjestelmä. Oppositio katsoi, että ministeritason tapaaminen oli ristiriidassa Suomen muun Lähi-idän-linjan kanssa, ja kuvasi hallituksen linjaa kokonaisuutena sekavaksi. Hallitus ja Häkkänen itse perustelivat matkaa Suomen turvallisuusintresseillä: kun Suomi on parhaillaan hankkimassa järjestelmää, materiaaliyhteistyön ja ministeritason yhteydenpidon ylläpitäminen valmistajamaahan on heidän mukaansa välttämätöntä. Molempien osapuolten perustelut ovat johdonmukaisia omista lähtökohdistaan käsin – pohjimmiltaan kyse on arvovalinnasta ulkopolitiikan linjakkuuden ja puolustushankintojen käytännön vaatimusten yhteensovittamisessa.

Mitä äänestystulos kertoo?

Luottamusäänestys on opposition järein parlamentaarinen keino, ja sen lopputulos oli pitkälti ennakoitavissa: hallituspuolueilla on eduskunnassa selvä enemmistö, ja hallituksen rivit pitivät äänestyksessä. Tulos ei silti tee keskustelusta merkityksetöntä – välikysymys pakotti hallituksen perustelemaan linjansa julkisesti ja toi puolustushankintojen ulkopoliittisen ulottuvuuden päivänvaloon. Hallituksen kannatusluvuista ja politiikan asetelmista kevään 2027 vaaleihin olemme kirjoittaneet laajemmin gallup-katsauksessamme.

Puolustuspolitiikan iso kuva

Viikon tapahtumat asettuvat osaksi laajempaa muutosta, jossa Nato-Suomi rakentaa puolustustaan uudelle tasolle: hävittäjähankinta, ilmatorjunnan vahvistaminen ja kansainvälinen harjoitustoiminta etenevät rinnakkain. Taustat ja kokonaiskuvan olemme avanneet puolustuspolitiikan katsauksessa, ja pohjoismaisen yhteistyön arkea kuvaa artikkelimme Ruotsin tuesta rajavalvonnalle. Rovaniemen juhlallinen seremonia oli näkyvä symbolinen piste kehitykselle, joka jatkuu arjessa vielä vuosia: lentäjien koulutusta, tukikohtien rakentamista ja uusien koneiden säännöllisiä saapumisia.

Seremonian tunnelmia Rovaniemellä

Vastaanottotilaisuus keräsi Rovaniemelle valtiojohtoa ja puolustushallinnon kärjen. Presidentti Stubb tutustui koneeseen myös ohjaamoa myöten, ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne luonnehti hävittäjiä keskeiseksi osaksi Suomen puolustusta. Ilmavoimien oma viesti oli juhlapuheita käytännöllisempi: koneiden saapumisen myötä alkaa koulutuksen ja käyttöönoton pitkä arki, jossa lentäjät, mekaanikot ja kaikki tukitoiminnot opettelevat kokonaan uuden asejärjestelmän perinpohjaisesti. Lapin lennostolle päivä oli historiallinen – pohjoisin lennosto on ensimmäisten joukossa siirtymässä uuteen konekalustoon.

Mikä on David's Sling?

Kiistan taustalla oleva David's Sling on ilmatorjuntajärjestelmä, jonka Suomi on hankkimassa vahvistamaan korkealla lentävien maalien torjuntakykyä. Järjestelmä täydentää Suomen monikerroksista ilmapuolustusta, johon kuuluvat eri kantamien ohjusjärjestelmät ja nyt myös F-35-hävittäjät. Hankinta on merkittävä sekä euroissa että suorituskyvyssä – ja juuri sen toimeenpano oli hallituksen keskeinen perustelu ministeritason yhteydenpidolle valmistajamaan kanssa. Oppositiolle sama hankinta oli peruste kysyä, miten se sopii yhteen Suomen muun Lähi-idän-politiikan kanssa.

Välikysymys on opposition järein työkalu

Suomen parlamentarismissa hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta, ja välikysymys on opposition tapa mitata se julkisesti: vähintään kahdenkymmenen edustajan allekirjoittama kysymys pakottaa hallituksen vastaamaan täysistunnossa, ja keskustelu päättyy luottamusäänestykseen. Väline on tarkoituksella raskas – sitä käytetään muutamia kertoja istuntokaudessa asioissa, jotka oppositio nostaa tärkeimmiksi. Lopputulos on enemmistöhallituksen aikana lähes aina sama, mutta prosessin arvo on julkisessa tilivelvollisuudessa: perustelut kirjataan pöytäkirjoihin ja äänet lasketaan nimillä.

Lennokkien aikakausi korostaa uutta kykyä

Hävittäjäkaupan arvo punnitaan sen mukaan, miten kone vastaa oman aikansa uhkiin – ja juuri nyt eurooppalaista ilmatilaa puhuttavat tunnistamattomat lennokit. F-35:n sensorien kerrotaan havaitsevan myös pieniä ja matalalla lentäviä kohteita, mikä tekee koneesta muutakin kuin perinteisen ilmaherruushävittäjän: se on lentävä tilannekuva-asema, joka syöttää tietoa koko puolustusjärjestelmälle. Itämeren alueen viimeaikaiset lennokkihavainnot ovat muistuttaneet, ettei kyse ole teoreettisesta ominaisuudesta vaan arkipäivän valvontatyöstä, johon uusi kalusto tuo lisää silmiä.

Kotimainen teollisuus on hankkeessa mukana

F-35-hankintaan kuuluu merkittävä teollisen yhteistyön kokonaisuus: suomalainen Patria valmistaa hävittäjän eturunkoja, ja kotimaista osaamista on kytketty myös järjestelmän ylläpitoon. Laaja teollinen osallistuminen oli hankintapäätöksen keskeisiä ehtoja alusta alkaen – se tuo Suomeen työpaikkoja, huoltovarmuutta ja osaamista, joka pitää koneet lentokunnossa kotimaisin voimin tulevat vuosikymmenet. Kansalaiselle hankinnan arki näkyy lähivuosina lähinnä harjoituslentoina ja lentonäytöksinä: uusi konetyyppi kuuluu ja näkyy taivaalla eri tavalla kuin edeltäjänsä, ja ilmavoimat tiedottaa harjoituksista tuttuun tapaan etukäteen.

Hornetien pitkä perintö

F-35:t korvaavat F/A-18 Hornetit, jotka ovat kantaneet Suomen ilmapuolustusta 1990-luvulta saakka – kolmen vuosikymmenen palvelus on konesukupolvelle kunnioitettava ikä. Konetyypin vaihto tehdään hallitusti ja limittäin: Hornetit väistyvät palveluksesta sitä mukaa kun uusia koneita saapuu ja saadaan operatiiviseen käyttöön, joten Suomen ilmapuolustukseen ei synny missään vaiheessa katvetta. Samalla vaihtuu kokonainen ekosysteemi simulaattoreista varaosiin ja koulutukseen. Monelle suomalaiselle Hornet on ollut lentonäytösten tuttu ääni – sen seuraaja kuulostaa ja näyttää erilaiselta, mutta tehtävä pysyy samana.

Mitä seuraavaksi?

F-35-koneita saapuu Suomeen lisää tulevan vuoden mittaan, ja ensimmäisten koneiden operatiivinen käyttö ilmapuolustuksessa alkaa noin vuoden sisällä. Hornetien käytöstä poistuminen etenee vaiheittain vaihdon tahdissa. Politiikassa syysistuntokausi jatkuu budjettikäsittelyllä, ja Lähi-idän-linjasta käyty keskustelu tuskin päättyi tähän äänestykseen – oppositio on jo viestinyt palaavansa aiheeseen. Lokali seuraa sekä hankinnan etenemistä että poliittista keskustelua.