Arktinen huippukokous käynnissä Rovaniemellä: EU-johtajat koolla Lapissa – tätä kokouksessa tavoitellaan

Rovaniemi on tänään Euroopan politiikan keskipiste. Pääministeri Petteri Orpon isännöimä arktinen huippukokous, European Arctic Summit, käynnistyi sunnuntaina 13. syyskuuta työillallisella ja jatkuu tänään maanantaina varsinaisella kokouspäivällä. Napapiirin kaupunkiin on saapunut poikkeuksellinen joukko Euroopan raskainta johtoa Saksan liittokansleri Friedrich Merzistä Puolan pääministeri Donald Tuskiin ja EU:n ulkoasioiden korkeaan edustajaan Kaja Kallakseen. Kokouksen tavoitteena on vahvistaa EU:n yhteistä strategista otetta arktisesta alueesta, jonka geopoliittinen merkitys on kasvanut nopeasti Venäjän hyökkäyssodan ja suurvaltakilpailun kiristymisen myötä. Kokosimme tähän artikkeliin, keitä Rovaniemellä on paikalla, mitä kokoukselta odotetaan ja miten se näkyy kaupungissa.

Keitä Rovaniemellä on koolla?

Osallistujalista on Suomessa järjestetyksi kokoukseksi harvinaisen painava. Paikalla ovat Saksan liittokansleri Friedrich Merz, Puolan pääministeri Donald Tusk, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Viron pääministeri Kristen Michal, Latvian pääministeri Andris Kulbergs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda ja Romanian presidentti Nicușor Dan. EU-instituutioita edustavat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas. Sunnuntai-illan työillalliselle osallistui myös tasavallan presidentti Alexander Stubb, mikä alleviivaa kokouksen ulko- ja turvallisuuspoliittista painoarvoa Suomelle. Kaikkiaan kokoukseen odotetaan satoja osallistujia delegaatioineen ja mediaedustajineen – ja huomionarvoista on sekin, keitä pöydän ääressä istuu: mukana on vahva pohjoisen ja itäisen Euroopan rintama, jolle arktinen ja Itämeren turvallisuus ovat suoraan omaa lähialuetta.

Mitä kokouksessa tavoitellaan?

Valtioneuvoston kanslian mukaan huippukokouksen tavoitteena on vahvistaa EU:n yhteistä strategista lähestymistapaa arktiseen alueeseen tilanteessa, jossa alueen geopoliittinen merkitys kasvaa nopeasti. Orpo on korostanut, että arktinen alue on yhä keskeisempi osa Euroopan turvallisuusympäristöä ja että unionilla on suoria intressejä sen vakaudessa, turvallisuudessa ja kestävässä kehityksessä. Kokous on luonteeltaan epävirallinen, joten muodollisia päätöksiä ei tehdä – sen arvo on yhteisen tilannekuvan ja poliittisen suunnan muodostamisessa. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova on arvioinut, että tapaaminen kytkeytyy EU:n uuden arktisen strategian julkistamiseen: strategiaa on valmisteltu kuluvan vuoden ajan, ja edellinen on vuodelta 2021 – ajalta ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.

Miksi arktisesta alueesta tuli turvallisuuskysymys?

Vielä 2010-luvulla arktinen yhteistyö oli ennen kaikkea ympäristö- ja tutkimuspolitiikkaa, ja Venäjä istui samoissa pöydissä Arktisen neuvoston jäsenenä. Ukrainan sota jäädytti yhteistyön Venäjän kanssa, ja samaan aikaan alueen strateginen paine on kasvanut monesta suunnasta: ilmastonmuutos avaa uusia merireittejä ja luonnonvaroja, Venäjä on militarisoinut pohjoisia alueitaan, Kiina on kasvattanut arktista läsnäoloaan – ja Yhdysvaltain Grönlantiin kohdistamat aikeet ovat muistuttaneet eurooppalaisia siitä, ettei pohjoisen turvallisuutta voi ulkoistaa kenellekään. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä seitsemän kahdeksasta arktisesta valtiosta kuuluu nyt puolustusliittoon, mikä on muuttanut alueen asetelman perusteellisesti. EU:lle kokous on tilaisuus osoittaa, että unioni aikoo olla pohjoisessa toimija eikä sivustakatsoja – ja että arktinen politiikka kuuluu koko unionille, ei vain sen pohjoisimmille jäsenmaille. Siksi pöydässä istuu johtajia myös Romaniasta ja Puolasta asti.

Mistä pohjoisessa oikeastaan kilpaillaan?

Arktisen alueen painoarvo ei ole vain sotilaallinen. Ilmaston lämmetessä Koillisväylän merireitti Aasiaan on auennut yhä pidemmäksi osaksi vuotta, ja pohjoisen maaperässä on merkittäviä esiintymiä kriittisiä mineraaleja, joita Eurooppa tarvitsee vihreään siirtymään ja puolustusteollisuuteen. Alueen kautta kulkevat myös tietoliikenteen merikaapelit, joiden haavoittuvuus on noussut otsikoihin Itämeren sabotaasiepäilyjen myötä. Kylmä ilmasto, vakaa sähköverkko ja puhdas energia tekevät pohjoisesta houkuttelevan myös datataloudelle – tuore esimerkki on Googlen jätti-investointi datakeskuksiin, joista osa nousee Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. EU:n näkökulmasta kysymys on siitä, kuka pohjoisen mahdollisuudet hyödyntää ja kenen ehdoilla: unioni haluaa varmistaa, ettei tyhjiötä täytä kukaan muu.

Miksi juuri Rovaniemi?

Isäntäkaupungin valinta ei ole sattumaa. Rovaniemi on profiloitunut arktisen yhteistyön ja tutkimuksen keskuksena: kaupungissa toimivat muun muassa Lapin yliopisto ja sen Arktinen keskus, ja arktisen politiikan juuret ulottuvat vuoden 1991 Rovaniemen prosessiin, josta kansainvälinen arktinen ympäristöyhteistyö sai alkunsa. Suomi on Nato-maana ja EU:n pisimmän Venäjän-vastaisen rajan haltijana luonteva paikka keskustella pohjoisen turvallisuudesta – maalla on käytännön kokemusta sekä arktisista olosuhteista että Venäjän naapuruudesta. Symboliikkaa ei vähennä sekään, että kokous järjestetään napapiirillä: viesti on, että EU:n pohjoinen ulottuvuus ei ole reuna-aluetta vaan yksi mantereen turvallisuuspolitiikan painopisteistä.

Mitä Suomi ajaa kokouksessa?

Isäntämaana Suomi pääsee muotoilemaan keskustelun kehyksen, ja sen omat prioriteetit ovat selvät. Ensimmäisenä on itärajan ja pohjoisen turvallisuus: Suomi on korostanut, että EU:n on kohdeltava koko unionin ulkorajaa yhteisenä ja rahoitettava sen valvontaa ja infrastruktuuria yhteisesti. Toisena ovat pohjoisen liikenne- ja energiayhteydet – ratayhteydet, tiet ja sähkönsiirto, jotka palvelevat sekä huoltovarmuutta että elinkeinoja ja joihin Suomi toivoo EU-rahoitusta. Kolmantena on osaaminen: arktinen tutkimus, sään ääriolosuhteiden teknologia ja jäänmurtajaosaaminen ovat aloja, joilla Suomi on maailman kärkeä ja joille unionin kasvava kiinnostus pohjoiseen avaa markkinoita. Rovaniemen kokous on Suomelle tilaisuus sitoa nämä tavoitteet osaksi EU:n tulevaa arktista strategiaa heti sen valmistumisvaiheessa.

Turvatoimet näkyvät katukuvassa

Huippukokous on poikkeuksellinen operaatio myös turvallisuusviranomaisille. Kokouspaikkaa ei kerrottu etukäteen julkisuuteen, ja vieraiden turvallisuudesta vastaa poliisi yhdessä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja ulkomaisten turvahenkilöstöjen kanssa. Rovaniemen keskustassa liikkuvia on kehotettu varaamaan maanantaiaamuna runsaasti aikaa työmatka- ja koululiikenteeseen ja välttämään tarpeetonta ajelua keskustan alueella, sillä saattueet ja suljetut katuosuudet hidastavat liikennettä. Vastaavia järjestelyjä nähtiin Suomessa viimeksi suurten kansainvälisten vierailujen yhteydessä, ja poliisin mukaan pohjoisen kasvava geopoliittinen merkitys ja Naton lisääntyvä läsnäolo tarkoittavat, että arvovaltatapahtumia ja niihin liittyviä turvaoperaatioita riittää Lapissa jatkossakin.

Rovaniemi hyötyy jo nyt: hotellit täynnä ja kaupunki maailmankartalla

Kokousviikonloppu näkyy Rovaniemellä konkreettisesti: delegaatiot, turvahenkilöstö ja kansainvälinen media täyttävät kaupungin majoituskapasiteettia tavallisesti hiljaisempana syyskuun viikonloppuna, ja ravintolat sekä kuljetuspalvelut saavat sesongin ulkopuolista kysyntää. Merkittävin hyöty on kuitenkin näkyvyydessä: kun maailman uutistoimistot uutisoivat Euroopan johtajien kokoontumisesta napapiirillä, Rovaniemi kiinnittyy mielikuvissa paikaksi, jossa pohjoisen tulevaisuudesta päätetään – arvokas lisä kaupungille, joka tunnetaan maailmalla ennestään Joulupukin virallisena kotikaupunkina. Matkailualalle tällainen "ilmainen" globaali mediahuomio on arviolta miljoonien arvoista markkinointia.

Mitä kokouksesta seuraa Suomelle ja Lapille?

Suomelle isännyys on arvokas näytön paikka: se asemoi maan EU:n arktisen politiikan johtajaksi ja tuo Suomen prioriteetit – itärajan turvallisuuden, pohjoisen infrastruktuurin ja huoltovarmuuden – suoraan unionin agendalle. Lapille kokous on myös elinkeinokysymys. Alueen matkailu on jo ennestään kasvussa, ja kansainvälinen näkyvyys satojen päättäjien ja toimittajien voimin on markkinointia, jota ei rahalla saa. Pidemmällä aikavälillä EU:n arktinen strategia voi ohjata pohjoiseen investointeja liikenneyhteyksistä ja energiainfrastruktuurista tutkimukseen. Taustoitimme kokouksen lähtöasetelmia jo syyskuun alussa ennakkoartikkelissamme – ja Rovaniemen paikalliset palvelut majoituksesta ravintoloihin löydät Lokalin Rovaniemi-sivulta.

Epävirallinen kokous – miksi se silti merkitsee?

Moni ihmettelee, mitä hyötyä on kokouksesta, jossa ei tehdä päätöksiä. Epävirallisilla huippukokouksilla on kuitenkin EU-politiikassa vakiintunut tehtävä: ne mahdollistavat vapaamuotoisen keskustelun ilman neuvottelupöydän jäykkyyttä ja ennalta lukittuja kantoja, ja juuri niissä syntyy usein se poliittinen yhteisymmärrys, joka myöhemmin muuttuu virallisiksi päätöksiksi Brysselissä. Rovaniemen kaltainen kokous myös sitouttaa: kun kahdeksan maan johtajat ovat henkilökohtaisesti istuneet napapiirillä keskustelemassa pohjoisesta, arktisen strategian rahoituksesta on vaikeampi lipsua budjettineuvotteluissa. Isännälle epävirallisuus on etu – Orpo saa määritellä asialistan ja keskustelun sävyn tavalla, joka virallisissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa ei olisi mahdollista.

Mitä seuraavaksi?

Kokouspäivän annista odotetaan puheenjohtajan yhteenvetoa ja johtajien julkisia lausumia, ja lähiviikkoina katseet kääntyvät EU:n uuden arktisen strategian julkistamiseen. Strategian sisältö ratkaisee, muuttuuko Rovaniemen henki käytännön politiikaksi: rahoitukseksi, infrastruktuurihankkeiksi ja yhteisiksi turvallisuusjärjestelyiksi vai jääkö kokous juhlapuheiden tasolle. Suomen kannalta olennaista on, kuinka vahvasti pohjoisen näkökulma kirjautuu unionin tuleviin budjetti- ja puolustusratkaisuihin. Päivitämme aihetta heti, kun kokouksen tulokset ja uusi strategia julkistetaan – seuraa Lokalin uutisia.